Riikka Pulkkinen & Miia Tervo kertoivat omasta luovuuden voimasta ja intuition käytöstä omassa työssään. MInulle luovuus on osa työtäni, mutta en osaa ajatella, että elättäisin itseni taiteen tekemisellä. 

Lapsena haaveilin taiteilijana olemisesta - siitä, että elämäni tulisi sitä kautta merkittäväksi. Halusin piirtää ja maalata. Kävin kuvataidepainotteisen lukionkin. Luokaltani useampi jatkoi elämässään oikeaksi taiteilijaksi tai luovuutta työssään laajasti hyödyntäväksi esim. Kirsi Kaulanen ja Vilja Kerola sekä Petri Pitkänen.

Tajusin, että en halua "myydä itsenäni tai luovuuteni tuotoksia" ja pilata sitä kautta itselleni hirveän tärkeää osa-aluetta elämässäni. Yhä kuitenkin piirrän ja maallaan sekä kirjoitan. Niin ja vain itselleni välillä musisoinkin kosketinsoittimien äärellä - mutta vain itselleni. Ok. Jaan joskus kuvia tekemistäni töistä ja nyt olen julkaisemassa kirjaa. Kirjan julkaiseminen on ollut ns. vuosikymmenen prosessi, ehkä pidempikin. Piirtäminen ja maalaaminen sekä kirjoittaminen ovat kuitenkin pitäneet minut hengissä - ei siksi että olisin saanut siitä elantoni ja taloudellista hyötyä, vaan siksi että alitajuntani on käsitellyt niiden tekemisen prosessien kautta jotain itselleni merkityksellistä. Ehkä tuossa kirjaprojektissa haaveenani on toimia muille vertaiskokemuksena ja sen kautta tukena.

Taiteen merkitys tulee myös sitä kautta, että saan kokea sitä itse osallistuen katsojana teatterierityksiin, konsertteihin jne. Kodissani on myös paljon taidetta esillä. Muiden tekemää taidetta. Niiden tekemisen prosessit eivät tunnu muistoina ihollani ja niitä on helpompi vain katsoa. Omia töitäni en halua katsella aktiivisesti tai kokea niiden esittelyn tuskaa ja kohteliaisuusihasteluita, silloin kun kodissani käy vieraita. Kieltäydyn myös itseäni kuvottavan taiteen katsomisesta ja kohtaamisesta. En halua sellaisesta muistijälkiä itseeni. Taiteenkin äärellä jokaisella meistä on oikeus valita se, mitä haluaa kohdata ja millaista vaikuttavuutta sen kautta tavoitella.

Samaistun siihen mitä Riikka kertoo uppoutumisesta johonkin tiettyyn tilaan, jossa hän elää tekstejään kirjoittaessaan. Miian rohkeus ohjaajana kohdata ohjattaviaan sisältää taas paljon samaa, mitä omassa työssäni yritystoiminnan kouluttajana teen. Minun täytyy luottaa siihen, että osaamiseni vie eteenpäin ja vakuuttaa. Kaikkea minun ei kuitenkaan tarvitse tietää.

Kuvagalleria